Kirjoittaja
Outi Hurskainen | 21.07.2026

Kultahippu kerrallaan – Konstellaatiosta

Konstellaatio on minulle kuin kullanhuuhdontaa. Elämän sorasta seuloutuu pieniä hippusia – ymmärrystä, hyväksyntää ja uusia tapoja nähdä se, mikä oli ja mikä on. Joskus löydämme vain yhden pienen hippusen, joskus kokonaisen kultasuonen. Mutta ehkä jokainen niistä vie meitä hieman lähemmäs sitä, että voimme katsoa elämää ja itseämme sellaisina kuin olemme.

Olen ollut konstellaation äärellä kolme vuotta, omien teemojeni kanssa, edustajana ja nyt ohjaajana.

Konstellaatio on kuin kullanhuuhdontaa.

Siinä seulotaan läpi elämän sorakasoja, joista voi löytyä arvokkaita hippusia: ymmärrystä ihmisyydestä ja hyväksyntää elämää ja itseä kohtaan.

Moni kysyy, vaikuttaako konstellaatio heti.

Minä ajattelen, että kyllä. Sen hippusen verran.

Joskus hippunen on tuskin näkyvä, joskus vähän suurempi. Ymmärrys lisääntyy joka kerta kun konstelloimme tai olemme edustajana toisen konstellaatiossa.

Kultahippu kerrallaan tulee lisää ymmärrystä ja hyväksyntää siitä, mikä oli ja mikä on.

Konstellaatiossa emme vain näe. Me katsomme, koemme kehossamme ja elämme sitä. Sitä on kentässä oleminen.

Ja joskus löytyy kultasuoni.

Silloin mennään neulansilmän läpi. Se asia, jota tultiin konstelloimaan – raha, rakkaus, menestys tai terveys – menettää merkityksensä.

Ollaan jonkin paljon suuremman äärellä.

Kuten Bert Hellinger sanoo: Elämä vain on.

Ja me olemme osa sitä kaikkea. Juuri sellaisina kuin olemme. Yhtä arvokkaina kuin kaikki muutkin.

Vapaina.

Ahtialan asemalla kenttä on auki. Kun olet valmis, laita viesti.

Olen valmis

Tilaa uutiskirje

Saat tietoa Ahtialan Aseman kursseista, työpajoista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Kirjeissä jaan myös puutarhan kuulumisia, vuodenaikojen mukana syntyviä havaintoja, käytännön vinkkejä ja ajatuksia aseman arjesta. Uutiskirje ilmestyy silloin, kun asemalta on jotain kertomisen arvoista – ei turhan usein.

Tervetuloa mukaan Ahtialan Aseman tarinaan.